Anna-Kaisa Aamulehdessä: Tekoäly on mahdollisuus parempiin palveluihin — Se vaatii myös vahvaa johtamista

Tekoälymuutos etenee nopeammin kuin yksikään aiempi teknologinen murros. Se koskettaa koko yhteiskuntaa: ihmisiä, yrityksiä, työntekijöitä ja julkista sektoria. Julkisella hallinnolla ei ole varaa jäädä kehityksen sivustaseuraajaksi. Tekoäly on mahdollisuus, johon on tartuttava myös julkisella sektorilla rohkeasti, mutta vastuullisesti.

Teknologia ei ole itseisarvo. Sen arvo syntyy siitä, että tulevaisuudessa ja haastavassa julkisen talouden tilanteessa sen avulla voidaan rakentaa laadukkaampia ja sujuvampia palveluita. Samalla ammattilaisten aikaa voidaan vapauttaa rutiineista työhön, jossa erityisesti tarvitaan ihmisen harkintaa, osaamista ja kohtaamista.

Hyviä esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä on jo eri puolilta julkista hallintoa. Konnevedellä yksityisteiden avustusten käsittelyajat saatiin tekoälyn tuella lyhenemään kuukausista päiviin. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella tekoäly on auttanut vapauttamaan lääkärien aikaa kirjaamisista potilastyöhön ja tekoälytulkkaus on pienentänyt tulkkauskustannuksia jopa 50 prosenttia. Myös Pirkanmaan hyvinvointialue alkaa syksyllä kokeilla tekoälyn hyödyntämistä tulkkauksessa.

Valtionhallinnossa kehitämme skaalautuvia ratkaisuja ja tuemme niitä uudella tekoälyinvestointiohjelmalla. Valtioneuvoston kanslian lainvalmistelun kehittämisen tekoälyn avulla arvioidaan säästävän tulevaisuudessa asiantuntijoiden aikaa noin 18 600 tuntia vuodessa. Traficomissa puolestaan valmistellaan lupa- ja valvontapalveluihin agenttiratkaisua, jonka tavoitteena on lyhentää käsittelyaikoja ja vähentää manuaalista työtä merkittävästi.

Etenkin kaupungit voivat olla, ja niiden kannattaa olla, uudenlaisen palvelukehityksen notkeita ja rohkeita edelläkävijöitä. Tampereella olemme kehittäneet älykästä, dataa ja tekoälyä hyödyntävää kaupunkia jo pitkään. Esimerkiksi Tampereen Pulssi ennakoi keskustan kävijävirtoja ja auttaa yrityksiä varautumaan kysyntään. Koekäytössä on jo ollut myös ”tapahtuma-assistentti”, Tampere VIP-palvelu, joka tarjoaa räätälöityjä vinkkejä vaikkapa ravintoloista ja ruuhkista.

Vaikuttava tekoälymuutos ei saa jäädä kokeilujen tasolle tai siilojen sisälle. Parhaat ideat ja tekemisen tavat pitää saada laajalti käyttöön. Tämä vaatii vahvaa johtamista, uudenlaisia tekemisen malleja ja yhteistä suuntaa. Hallituksessa olemme vauhdittaneet työtä jo muun muassa uudistamalla johtamisen organisoitumista. Talouspoliittinen ministerivaliokunta ohjaa jatkossa julkisen hallinnon tekoälymuutosta. Perustamme valtiovarainministeriössä johdollani toimeenpanon tueksi strategisen johtoryhmän, joka tuo yhteen pöytään keskeisten ministeriöiden, virastojen, hyvinvointialueiden ja kuntien ylimmän johdon. Tavoitteena on myös rakentaa kansallinen tekoälyalusta ja laskentakapasiteetti digitaalisen suvereniteetin vahvistamiseksi. Lisäksi olemme jo helpottamassa tekoälyn hyödyntämistä lakiesityksellä, joka mahdollistaisi tekoälyn käytön viranomaisneuvonnassa valmiiksi kirjoitettujen chatbot-vastausten sijaan.

Oikein johdettuna tekoäly voi parantaa palveluja, vahvistaa tuottavuutta, synnyttää innovaatioita ja tukea yritysten ja koko Suomen kasvua. Siksi tähän mahdollisuuteen on nyt tartuttava. Julkisen hallinnon on oltava tekoälymuutoksessa aktiivinen suunnannäyttäjä — vastuullisesti, määrätietoisesti ja ihmisten palvelut edellä. Kehitystyöhön on otettava suomalaiset yritykset mukaan, hyödynnettävä niiden osaamista ja avattava mahdollisuuksia innovointiin – Pirkanmaalla tätä osaamista todella on! Julkinen hallinto voi toimia yrityksille referenssinä maailmalle, ja näin vahvistaa Suomen talouskasvua.

Anna-Kaisa Ikonen

Linkki kirjoitukseen.